Judo: kamppailu-urheilua JA KASVATUSTA

Judo esiintyi olympialaisissa ensimmäistä kertaa Tokiossa 1964. Siitä lähtien lajin suosio on kasvanut nopeasti maailman levinneimmäksi ja harrastajamäärältään suurimmaksi kamppailu urheilulajiksi. Kansainväliseen Judoliittoon (IJF) kuuluu yli 200 maata. Judon juuret ovat kuitenkin syvällä Japanin 
historiassa ja samuraiperinteissä.

Judon perusti kasvatustieteiden tohtori Jigoro Kano (1860-1938). 
Kano oli lapsuudessaan sairaalloinen ja fyysisesti heikko. Hän oivalsi jo varhaisnuoruudessaan säännöllisen liikunnan terveellisen vaikutuksen ja harrasti useita eri urheilulajeja: hän pelasi baseballia, souti, voimisteli ja lenkkeili. Perheensä samuraitaustan vuoksi Kano perehtyi myös Ju-Jutsuun, nykyäänkin hyvin tunnettuun lajiin. Kano ryhtyi harjoittelemaan Ju-Jutsua ahkerasti ja määrätietoisesti.

Kano halusi yhdistää urheiluun kasvatuksellisen merkityksen. Vuonna 1882 Kano perusti oman harjoitussalin, ja ryhtyi opettamaan lajia, jonka hän nimesi Judoksi. Kano pyrki luomaan urheilulajin, jossa tavoitteena oli henkinen kasvaminen hyvän fyysisen kunnon ja huippuluokan ottelutaitojen kautta.

MAKSIMAALISEN TEHON PERIAATE

Judo perustuu joustavuuteen, "periksi antamiseen" kuin pajunoksa, joka joustaa lumitaakan alta ja palaa aiempaan muotoonsa ehjänä. Kanon periaatteisiin kuuluu taloudellinen ja mahdollisimman tehokas voiman käyttö, maksimaalisen tehon periaate. Kanon mukaan, kuten myös fysiikan lakien, itseään vahvempaa ei voi voittaa voimalla. Jos itseään vahvempi vastustaja työntää, tulee joustaa ja horjuttaa vastustaja tasapainosta. Kun vastustajan tukipiste siirtyy hänen tukialueensa ulkopuolelle, hän on pois tasapainosta ja heikko. Tällöin hänet on helppo voittaa vähäisemmälläkin voiman käytöllä.

Judon ylevät periaatteet herättivät 1800-luvun lopun Japanissa kunnioitusta, mutta sen tehoa epäiltiin. Vuonna 1886 Japanissa etsittiin poliiseille sopivaa kamppailulajia ja haluttiin selvittää, mikä laji olisi paras. Järjestettiin ottelu kuuluisan Ju-Jutsukoulun ja Kanon judokoulun, Kodokanin, välillä. Molemmat asettivat 15 parasta oppilastaan kilpailuun. Kanon judokat saavuttivat 13 voittoa. 2 ottelua päättyi tasan. Pian tämän jälkeen Judosta tuli myös pakollinen oppiaine kouluissa. Suomeen Judo tuli 1950-luvulla.

Judo opettaa kohteliaisuutta, nöyryyttä ja toisen ihmisen kunnioittamista. Judo on laji, jota harjoitellaan yhdessä. Siksi siihen sisältyy voimakkaasti Kanon yhteisen hyvän periaate. Kovan ottelun jälkeen, vaikkakin se olisi päätynyt tappioon, itseensä voi olla tyytyväinen, jos on antanut kaikkensa ja kehittynyt. Judossa pyritään kehittymään yhdessä jatkuvasti kovemmaksi ottelijaksi. Samuraihenki on kuuluu judon syvimpään olemukseen. Koskaan ei saa antaa periksi - luja tahto mahdollistaa kaiken!

Judotekniikat

Judotekniikoihin kuuluvat heitot, sidonnat, käsilukot ja kuristukset. Judotekniikoista on karsittu sellaiset liikkeet, joista voi seurata vakava loukkaantuminen. Harjoitellessaan Ju-Jutsua, Jigoro Kano oli huomannut, että useiden harjoittelu keskeytyi loukkaantumiseen ja että kaikkia liikkeitä ei voitu käytännössä suorittaa täydellä teholla niiden vaarallisuuden vuoksi. Juuri tämä hidasti harjoittelijoiden kehittymistä.

Judossa lukot tehdään kyynärniveleen. Esimerkiksi polvi- ja rannelukot on kielletty kilpailuissa. Kyynärniveleen tehtävä lukko on turvallinen, koska kipu tuntuu huomattavasti ennen vakavien vaurioiden syntymistä. Lukkoja ja kuristuksia ei kuitenkaan harjoitella täysipainoisesti kuin vasta 15-vuotiaina.

Judoheitot ovat näyttäviä. Judoheittoja on lukuisia kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin. Heitot perustuvat aina vastustajan voimankäyttöön. Judoheittojen teho ei perustukaan fyysiseen voimaan vaan ajoitukseen, tekniikkaan ja kovaan harjoitteluun.

ARVOT

Judon kahdeksan arvoa ovat Rohkeus, Kohteliaisuus, Kunnioitus, Rehellisyys, Itsehillintä, Vaatimattomuus, Kunnia ja Ystävyys.

Ole rohkea, pysy aina positiivisena tilanteessa kuin tilanteessa. Ole kohtelias ja ota aina toiset huomioon. Arvosta toisia ja itseäsi sekä ole rehellinen itseäsi ja myös toisia kohtaan. Itsehillintä on avain määrätietoisuuteen ja kehitykseen. Ole vaatimaton, se on ylimielisyyden vastakohta. Kun kohtaat haasteita, älä koskaan hylkää periaatteitasi vaan säilytä kunniasi. Olemme ystäviä keskenämme, harrastamme judoa yhdessä ja olemme tasa-arvoisia.

Judokilpailut

Tärkeä osa judoa on kilpailu, eli shiai. Judokilpailujen tavoitteena on itsensä kehittäminen ja itsensä haastaminen yhä parempiin suorituksiin. Jos voitat kaikki vastustajasi helposti, tarvitset silloin kovempia vastustajia. Menestys judossa ei ole kiinni lahjakkuudesta vaan sisusta ja tahdosta kehittyä yhä paremmaksi. Matka juniorista vaikka Suomenmestariksi tai jopa olympiavoittajaksi on pitkä ja siihen mahtuu paljon vastoinkäymisiä. Ne jotka eivät lannistu saattavat toteuttaa unelmansa. Se on itsestä kiinni kuten elämässä yleensäkin.

MM-kilpailuihin Tokioon 2019 osallistui 828 kilpailijaa 6 maanosasta ja 143 maasta. Tokion Olympialaisiin 2021 tiukan karsintajärjestelmän kautta eteni 
edustaja 128 maasta.